Sennin, Aidan & Romin kuulumiset

Paska tiistai

2011-10-27T11:55:00.000+03:00

Tiistaina oli treenit, mutta niistäpä ei paljon treenausmielessä kerrottavaa jälkipolville jäänyt... Romi nimittäin kävi heti alkutunnista toisen koiran päälle :( Ja treenikaverin käsi oli välissä, eikä se ollut mitään kivaa kateltavaa. Kiidätin treenikaverin päivystykseen ja ajoin itku silmässä kotiin. Miksi näin piti tapahtua? Miksi en heti alkutunnista pistänyt Romin kyttäilyille pistettä? Miksi en ole kouluttanut ja sosiaalistuttanut tuota koiraa yhtään paremmin? Miksi, miksi, miksi? Tyhmä akka!

Olen tiistain jälkeen vellonut tässä paskassa olotilassani eikä sille näy loppua. Minun syytänihän tämä kaikki on, eikä Romin, ei treenikaverin, joka laittoi kätensä eteen estääkseen Romia eikä sen koiran, joka sattui katsomaan Romia väärällä hetkellä. Syy on vain minun, ainoastaan minun. Hihnan toisessa päässähän ne ongelmat yleensä on eikä koirassa.

Kyllä tässä on meidän agilityharrastus vaakalaudalla. En enää ikinä halua, että näin käy. En voi enää luottaa Romiin. Käydään luultavasti vielä ensi viikon treeneissä kokeilemassa, että onko Romille nyt jäänyt tuo pullistelu päälle, vai oliko tuo vain joku mielenhäiriö. Hihna kaulassa se joka tapauksessa ensi viikolla treenaa, jos meidän ryhmän vetäjä antaa meidän vielä tulla treeneihin.

Että voihan paska tiistai!

Tiistain töppäilyt :D

2011-10-21T11:26:00.000+03:00

Tiistaina oli treenipäivä. Meillä oli töissä päivällä yksikön muutto ja olin sen jäljiltä ihan poikki ja se kyllä näkyi treeneissä. En jaksanut juosta sitä vähääkään mitä yleensä ja olin kaikessa ihan myöhässä. Se turhautti Romia ja se haukkui minkä kerkesi ja mulla alkoi se ottaa päähän, joten oravanpyörä oli valmis :D Treenit ei sitten tietenkään menneet mitenkään mainiosti. En tarkkaan edes muista, että mitä tehtiin, kun ei ollut fiilis ihan kohdillaan.

Sen muistan, että treenattiin esteiden ohituksia ja välistä menoja, ne sujuivat ihan hyvin. Kontakteista mukana oli A, joka sujui hyvin namialustan avulla. Pujotteluissa Romilla oli taas ihan liian kiire ja se jätti keppivälejä tekemättä. Ärsyttää, kun se osaa sen, mutta kun se ei malta! :(

Ilmoitin meidät kisaamaan marraskuun alun KAS:n kisoihin. Siellä on agirata ja kaksi hyppäriä. Näin jo viime yönä unta, että me tehtiin nolla agiradalta ja sillä radalla ei ollut pujottelua :D Toivottavasti enneuni pitää paikkaansa!

Tekniikkatreenit

2011-10-06T10:06:00.000+03:00

Tiistain treeneissä keskityttiin tällä kertaa enemmän tekniikkatreeneihin ja sellaisiin ohjauskuvioihin, joita ei oo aiemmin paljon harjoiteltu. Tehtiin niistosokkareita ja jotain ihme saksalaista (en muista oliko se tuo nimeltään) :D

Alkuun otettiin kuitenkin pujoa avokulmasta ja voi että se oli Romille vaikeaa. Se olisi niin halunnut painattaa menemään eikä vaan keskittyä jankkaamaan jotain tyhmää pujoa. Jouduin laittamaan sen kolmesti jäähylle häkkiin ennenkuin meni perille, että nyt ei oikeastikaan tehdä muuta kuin pujoa.

Seuraavaksi otettiin niistosokkareita, jotka sujui alun kangertelujen jälkeen ihan ok. Minna meinasi, että näitä mun kannattaisi Romin kanssa treenata ku Romi on niin nopea ja niiden avulla saisin hyvin etumatkaa. Sitten kokeiltiin jotain ihmeellistä ohjaustapaa kuin "saksalainen" tjsp... Se oli ihan älyvaikea. Ensin lähetettiin koira takaahypylle vasemmalta puolen hyppyä ja sitten siihen yhdistettiin persjättö niin, että koira tuli hypättyään oikeaan käteen. Voi jeesus, että oli vaikeaa. Muutama onnistunut suoritus saatiin ja silloinkin Minnan piti sanoa, että milloin pitää tehdä mitäkin :D

Sitten harjoiteltiin pujoa, niistoja ja tuota saksalaista radalla. Olin auttamatta ihan liian myöhässä noissa saksalaisissa, mutta sain Romin hyvin kuitenkin hakeutumaan joka kerta takaahypylle, vaikka loppu ei sujunutkaan sitten ihan niinkuin ois pitänyt.

Oli kyllä ihan mukavaa välillä tehdä tuollaista tekniikkatreeniä, kun viime aikoina on keskitytty aika paljon irtoamisiin.

Romi osaa

2011-09-29T14:32:00.000+03:00

Tiistaina oli taas Tupostelujen aika. Ilma oli ihan kamala ja mietinkin, että uskallanko edes lähteä moottoritielle ajamaan, koska tuulen nopeus oli varmaan yli 30m/s ja vielä lisäksi vettä tuli kaatamalla... Päätin sitten kuitenkin lähteä, mutta kyllä sai rystyset valkoisina puristaa auton rattia, kun niin pelotti :D

Onneksi kuitenkin lähdin, koska treenit meni ihan huipusti! Totuttuun tapaan Romi oli alkutunnin ajan ihan vauhkona, mutta keskittyi kuitenkin hommiin ihan kympillä ja meillä onnistuikin hommat hyvin. Se irtosi hyvin putkiin ja minä sain kunnolla etumatkaa ja aikaa tehdä aikomani ohjauskuviot.

Pujottelut meni yhtä mallikkaasti ku viime viikolla, ehkei jopa paremminkin. Annoin Romin hakea itsenäisesti pujon aloitukset ja ne meni joka kerralla nappiin. Se ei kertaakaan jättänyt pujoa kesken, vaan teki vauhdilla loppuun, vaikka uskalsin jopa vedättää sitä hieman :)

Kontakteista meillä oli puomi ja keinu. Puomilla Romi perseili heti kontaktien kanssa, jos en hidastanut sen vauhtia niskasta kiinni ottamalla. Keinun se teki mallikkaasti, vaikka se oli radalla viimeisenä esteenä ja sitä ennen oltiin tehty 20 esteen rata ja vauhtia oli sitten sen mukaan.

Kait sitä ehkä uskaltaisi taas miettiä kisoihin menoakin, kun alkaa tuo pujo menemään noin hyvin treeneissä. Toki se on mennyt aikaisemminkin treeneissä ihan ok, mutta kisoissa se jostain syystä menee aina perseelleen...

Reissun päällä

2011-09-29T14:23:00.000+03:00

Käytiin viime viikonloppuna mummolassa Posion Tolvassa. Ei ollakaan siellä oltu yökylässä pitkiin aikoihin. Lauantaina alkoi hirvenmetsästys ja isä oli tietysti Aksun kanssa aloituksessa mukana. Heti ensimmäisenä päivänä Aksulle ammuttiin vasa kahden tunnin haukun jälkeen. Me saatiin sitä hienoa haukkua kuunnella samalla kun oltiin patikoimassa Aidan ja Romin kanssa Riisitunturilla. Senni jäi mummon ja papan hoiviin reissun ajaksi, kun Sennille on tullut tosiaankin vanhuus ja luulen, ettei se olisi jaksanut sitä raskasta reittiä kävellä.

Maisemaa Riisitunturilta Kitkajärvelle

Isällä oli mukanaan myös 3,5kk vanha karjalankarhukoiranpentu Malla, josta me pidettiin sitten huolta sillä aikaa, kun isä oli metsällä. Olihan siinä melkosen vilkas kakara, mutta silti niin ihana <3 Romi vain ei arvostanut Mallan lähestymisyrityksiä ollenkaan, Aida sen sijaan innostui Mallan kanssa jopa leikkimään ja Senni vain totesi sen olevan ällöttävä kakara, eikä niistä Mallan kanssa tosiaankaan tullut kavereita :D

Kävin Mallan kanssa katsomassa kaadettua hirvenvasaa liiterillä, kun isä sai porukkansa kanssa sen sinne raahattua. Olivat juuri nylkemässä sitä, kun mentiin Mallan kanssa paikalle. Olihan se pikkaisen ihmeissään ja arastelikin aluksi melko paljon, kun paikka oli outo, paljon vieraita ukkoja ja vielä tuoreen veren haju siihen päälle. Pikkuhiljaa se rohkaistui ja antoi pienen haukkunäytteenkin hirvenpäätä haukkuessaan :) Kyllä siitä vielä hirvikoira tulee, vaikka isä onkin Mallan varalle suunnitellut karhun metsästystä. Luulen vain, että tuskin isä malttaa olla viemättä Mallaa hirvillekin. Vaan antaapa neidin kasvaa rauhassa :) Ja jos ei siitä hirvi- tai karhukoiraa tule, niin sanoin, että minä otan sen sitten itselleni harrastuskaveriksi, koska luonne Mallalla oli ihan huippu. Opetin sille muutamalla toistolla istumisen ja maahanmenon, se tykkäsi tosi kovasti tehdä hommia ja nami kelpasi hyvin palkkana :) Kyllä nuo karhukoirat on sitten yksi lemppariroduista. Toki siihen vaikuttaa se, että isällä on niitä ollut iät ja ajat, mutta kyllä niiden luonne on sitten ihan mahtava <3 Oikeita metsästäjän unelmakavereita! :)

Tiistain treeneistä

2011-09-23T00:46:00.000+03:00

Viikoittaiset treenit Tupoksella olivat jälleen tiistaina. Romi oli alkuun suoraansanottuna ihan kauhea apina. Riekkui ja haukkui. Alkuun otettiin ihan vain hyppytreeniä yhdellä hypyllä, jonne koira lähetettiin sivulta ja katsottiin, että miten pienen kurvin koira saa tehtyä. Romilla meni kurvit paljon paremmin oikealta puolen hypättynä, vasemmalta puolen hypättyään se kaarsi ihan kauhean kaukaa takaisin mun tykö. Romin kanssa olisi pitänyt alkuun ottaa putki-aitahässäkkää, joka oli itsenäisesti treenattavana toisessa päässä hallia, että se olisi saanut purkaa vähän energiaa. Hyppytreenin aikana se nimittäin kuumui ja turhautui nimittäin niin paljon, että nappasi mua kädestä hampailla. Sen jälkeen sai poika viettää hetken häkissä ennenkuin tehtiin pätkät toisessa päässä hallia.

Toinen treeni oli sitten tosiaan putki-aitahässäkkä, jossa mentiin putki-hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy(takaakiertona)-putki ja sama peilikuvana. Meillä piti Romin kanssa melko monta kertaa neuvotella, että miten käyttäydytään, koska Romi jatkoi samaa apinointiaan kuin hyppy-treenissä. Ei kuitenkaan napannut kiinni. Tein niin, että aina kun Romi alkoi haukkua tai muuten perseillä, niin komensin sen maahan ja jos ei se mennyt vapaaehtoisesti, niin laitoin sen maahan. Ja siinä se oli niin kauan, että rauhoittui ja sen jälkeen treeni jatkui. Ja se toimi :) Taidanpa jatkaa tätä hommaa jatkossakin, niin jospa tuo perseily vähentyisi.

Lopuksi otettiin pujolla vedätystä, joka sujui yllättävän hyvin. Pari kertaa Romi jätti lopusta yhden keppivälin tekemättä. Vauhtia oli pujolla paljon enempi, kun minä olin vähän edellä. Otettiin sitten pujolla vedätystä ihan ratatreenissäkin ja rata sujui ihan mallikkaasti. Ongelmaksi koitui vain pussista renkaalle meno, koska en päässyt tarpeeksi edelle Romia ja Romi kaarsi pussista niin paljon vasemmalle, että meni renkaasta ohi.

Kaikenkaikkiaan jäi tosi hyvä mieli treeneistä :)

Pieniä onnistumisen kokemuksia :)

2011-09-15T16:23:00.000+03:00

Käytiin tänään rämpimässä taasen tuolla Hiukkavaaran metsissä. Senni-muori otti tapansa mukaan mutakylpyjä suo-ojissa ja Aida laukkoi kepin perässä kuin viimeistä päivää Romi perässään. Oli mukavaa :) Meitä vastaan tuli yht'äkkiä ihan puskista eräs nainen sankko ja poimuri kädessä ja voi sitä rähäkkää, minkä koirat nosti. Rauhoittuivat, kun kutsuin ne luokse ja silloin ne hoksasivat, että se olikin ihan vain ihminen eikä mikään metsänpeikko. Nainen ihasteli koiriani ja kehui, että miten nätisti osaavat käyttäytyä :) Hän kertoi, että oli juuri viime viikonloppuna joutunut lopettamaan 12-vuotiaan Musti-cardiganinsa ja hän niin ilahtui, kun sai nähdä corgeja :) Hän heitteli Aidalle keppiä ja poristiin siinä pitkä tovi. Aida kuulemma näytti samalta kuin hänen edesmennyt Mustinsa. Oli oikein mukava juttutuokio ja toivottavasti hän sai vähän helpotusta ikäväänsä, kun sai touhuta Aidan kanssa :)

Kun käveltiin takaisin kotiin päin, tultiin sellaista reittiä pitkin, jota ei aikaisemmin oltu kävelty enkä siksi tietenkään osannut ennakoida, että erään talon pihalla asusteli melko vihainen karjalankarhukoira. Koira oli juoksulangassa talon pihatiellä ja se pääsi juoksemaan melkein tielle asti. Onneksi se vähän haukkumalla varoitteli, että "Älkää tulko liian lähelle", että tajusin vaihtaa tien toiseen laitaan. Jos en ois vaihtanut tien puolta, ois joku mun koirista saanut melko ikävän kohtalon sen karhukoiran hampaissa. Mutta nyt päästiin onneksi säikähdyksellä eikä koiratkaan välittäneet räyhääjästä mitään, vaan seurasivat kaikki kolme oikein nätisti sivulla :) Kyllä ne joskus osaa yllättää :)

Tiistain Tupostelut

2011-09-14T11:35:00.002+03:00

Eilen oltiin treeneissä pitkästä aikaa treeneissä Minnalla ja voi että miten hyvän mielen treenit ne olikaan! Kaikki viikonlopun paskafiilikset meni kyllä kertalaakista vessanpönttöön :)

Tehtiin rataa koko treenin ajan. Minna oli suunnitellut jouhevan ykkösluokan radan, joka mentiin ensin varmistellen ja se menikin meiltä Romin kanssa tosi hyvin, yksi rima tuli vain alas, kun käänsin Romia liian tiukasti. Toisen kerran mentiin sama rata, mutta mahdollisimman täysiä. Minna hoputti ohjaajaa juoksemaan lujaa ja jos meinasi jäädä himmailemaan ja odottelemaan liiaksi koiraa, tuli piiskaa :) Ja mehän juostiin ja tietenki sitten tuli enempi virheitäkin. Oli vain kiva huomata, että mä pystyn juoksemaan niin lujaa, että Romi jäi jälkeen :D Pitäis vissiin aina olla joku ruoskimassa siellä kentän laidalla, että "juokse, juokse!, anna mennä!, mene jo!", niin tulis itelläkin pistettyä tossua toisen eteen vähän rivakammin :D Kolmannella kerralla Minna vaihtoi muutamalla hyppyesteellä suuntaa, josta este mentiin, ja kas, meillä oli kolmosten rata! Se nyt meni aika säätämiseksi, mutta virheettömästi kuitenkin :) En tehnyt lopulta radalla ollenkaan niin, miten olin suunnitellut tekeväni, mutta meni se silti ihan kivasti, vaikkakin kurvit tuli melko isot.

Kontakteja Romi meinasi näissä treeneissä alkaa roiskimaan taas ihan urakalla. Minna antoi vinkiksi, että ottaisin Romia niskasta kiinni, kun se laskeutuu A:lta ja puomilta ja sehän tepsi, ehkä vähän liiakin hyvin, koska Romi jäi yhden niskasta oton jälkeen katselemaan A:n harjalta, että uskaltaako tulla ja luvan saatuaan se tuli nätisti kontaktin alas ja lopputreenin ajan otti kontaktit täydellisesti :) Nopea poika oppimaan :)

Tiukkaa analyysia viikonlopun kisoista.

2011-09-12T22:05:00.000+03:00

Kisattiin Romin kanssa viime viikonloppuna OKK:n kisoissa neljä starttia, 3 agirataa ja 1 hyppäri. Tuloksina oli kolme hyllyä agiradoilta ja hyppäriltä tulos 24,09. Lauantain radat olivat vaikeita ykkösluokan radoiksi, sunnuntaina radat olivat enemmän mentävissä nopeankin koiran kanssa.

Lauantaina ratojen ongelmaksi meillä muodostui se, kun Romi on nopea ja emäntä hidas :D Ohjaajana minä olin aina ihan pihalla ja jäljessä tai sitten välillä jopa liian edellä Romia. Varmasti kuukauden kestänyt flunssa ja vähäiset treenimäärät olivat osasyy siihen, kun olin ihan sekaisin ja poissa kartalta :D

Sunnuntaina jaksoin sitten juostakin paremmin, koska kisat olivat vasta iltapäivästä ja olin ehtinyt aamu-unisena ihmisenä jo herätä sille päivää. Sunnuntain radoilla ongelmaksi muodostuivat pujottelut. Romilla (ja myös minulla) on aina kisoissa kiire saada pujottelu loppuun ja sitten tulee virheitä. Yksittäisenä esteenä Romi tekee pujon mallikkaasti, lähetän sen sinne mistä kulmasta tahansa, mutta kun se tietää kisoissa, että edessä on vielä lisää esteitä, niin se ei malta keskittyä. Ja se, kun minulla on kiire päästä radalla eteenpäin, etten vain jää liikaa jälkeen, niin Romiin tarttuu se kiire myös.

Positiivista viikonlopun starteissa oli se, että Romi pysyi lähdössä. Vaikkakin se jäi lähtöön ihan täpinöissään, niin kertaakaan se ei varastanut. Tärräsi se siellä paikallaan melko kovasti, mutta pysyi.

Tässäpä videot kaikista radoista. On kyllä hyvä, kun on nyt kuvannut kisoja videolle, niin pystyy jälkikäteen arvioimaan omaa suoritustaan.

A-kisa, lauantai
http://www.youtube.com/watch?v=k41zf6xXx-I&feature=channel_video_title

B-kisa, lauantai
http://www.youtube.com/watch?v=oDSfc9rIKfE&feature=relmfu

C-kisa, sunnuntai (hyppäri)
http://www.youtube.com/watch?v=5Kk6yrdtcXs&feature=relmfu

D-kisa, sunnuntai
http://www.youtube.com/watch?v=xpytPmgkaUo&feature=relmfu

Uudet tuulet uudessa blogissa.

2011-09-06T10:08:00.000+03:00

Päätin aloittaa uuden blogin, josko tähän bloggailuun saisi jotain uutta puhtia. Romin treeneistä olisi ainakin tarkoitus kirjoitella enemmän, että on jotain todistusaineistoa, että mitä ollaan tehty milloinkin ja mitä kannattais vielä treenata.

Kesäaikana me startattiin Romin kanssa ekoissa virallisissa agikisoissa. Nollia ei ole vielä tullut, mutta hyviä fiiliksiä senkin edestä :) Kolme rataa on kisattu, joista kahdesta on jopa tulos, joten ei me ihan pelkkiä hyllyjä oo tuleville palkinnoille haettu :) Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus kisata neljän startin verran, jos vain emännän kunto kestää. On vähän pitkittynyt tämä flunssa ja siinä sivussa on tullut syötyä jo kaksi antibioottikuuria poskiontelontulehdukseen. Tällä hetkellä yskä on melko makia, täytyy tämän päivän treenitkin jättää välistä, kun ei kehtaa lähteä kentälle vain kakomaan :D